Pelaavatko myös eläinlääkärit nettikasinolla?

Eläinlääkäri

Suomalaiset rakastavat lemmikkejään. Suomessa on ennätykselliset 700 000 koiraa, mikä tarkoittaa sitä, että koiria on enemmän kuin Helsingissä on asukkaita. Kissoja on ainakin 600 000, mutta määrä saattaa olla paljon isompikin. Vain harva kissa on rekisteröity ja/tai sirutettu. Maaseudun taloissa saattaa olla viisi kissaa kussakin, eivätkä nuo kissat näy missään tilastoissa.

Sadat tuhannet kissat, koirat ja muut lemmikkieläimet jättävät jälkensä yhteiskuntaan ja ympäristöön. Se, että noin joka kolmannessa kotitaloudessa on jonkinlainen lemmikki, lisää eläinhoitoloiden, eläinlääkäripalveluiden, koirakoulujen, koirauimaloiden ja muun muassa eläintarvikeliikkeiden kysyntää.

Viime aikoina on nostettu esiin se, että lemmikeistä syntyy valtavat ilmastopäästöt. Suomalaisten omistamat kissat ja koirat aiheuttavat noin 600 000 tonnin ilmastopäästöt, eli enemmän kuin 100 000 autoa. Eniten ilmastovaikutuksia syntyy lemmikkien ruoan raaka-aineista. Kissa ja koira ovat lihansyöjiä, ja lihan tuottaminen aiheuttaa suuria ilmastovaikutuksia. Kaikista kuormittavinta ilmastolle ja ympäristölle on naudanlihan tuottaminen. Jos koiran- tai kissanruoka tehtäisiinkin Itämeren silakasta, kuormittaisi se ympäristöä 95 prosenttia vähemmän. Kotimaisen siipikarjan käyttö lemmikkiruoan raaka-aineena rasittaisi ympäristöä 86 prosenttia vähemmän. Kaikista ekologisinta olisi ruokkia koirat ja kissat metsästettyjen riistaeläinten jämäpaloilla. Koiranruoan hiilihydraatit kannattaisi hankkia kaukaa raahatun riisin sijaan kotimaisesta kaurasta, jolloin hiilijalanjälki pienenisi 38 %.

Ilmastoahdistus ei ole ainut syy olla ottamatta koiraa tai kissaa. Koiria ja kissoja olisi varmasti enemmänkin – kukapa lapsi ei olisi pyytänyt omaa lemmikkiä ainakin jossain vaiheessa –, mutta läheskään kaikissa perheissä ei ole varaa lemmikkiin. Lemmikit ovat kalliita. Rotukoira voi maksaa 2500 euroa, ja sekarotuisistakin pyydetään noin tonnia. Laadukas (ja varsinkin ekologinen) lemmikinruoka on kallista. Isoimpia kertakustannuksia hankintahinnan jälkeen aiheuttavat eläinlääkärikulut.

Eläinlääkäri hoitaa niin haavat kuin masennuksenkin

Eläinlääkäri ja eläimet

Lemmikit eivät aina pysy terveinä, vaikka ne olisivat syöneet kuinka ekologista ruokaa tahansa, tai vaikka niitä olisi hoivattu paremmin kuin itseä. Lemmikki voi satuttaa itsensä ulkona leikkiessään, ja sen saamat haavat tai venähdykset voivat vaatia eläinlääkärin hoitoa.

Vaikka koti olisi sopiva ihmiselle, se ei välttämättä ole sopiva kissalle tai koiralle. Sisäilma on usein liian kuivaa, ja tilatkin ovat ahtaat. Jos kissa tai koira joutuu viettämään paljon aikaa yksin, se voi ahdistua ja masentua. Tämä voi näkyä haukkumisena, sohvalle pissaamisena tai esimerkiksi ruokahaluttomuutena. Suomessakin on kissoja ja koiria, jotka syövät masennuslääkkeitä.

Koiralla voi olla hammasvaivoja. Silloin eläinlääkärissä on käytävä monta kertaa vuodessa, ehkä jopa kuukausittain. Koiran hampaiden hoitaminen on kallista – varsinkin, jos koira joudutaan nukuttamaan toimenpiteiden ajaksi.

Monessa vähävaraisessa perheessä ei ole varaa hoitaa sairastunutta, loukkaantunutta tai esimerkiksi hammassärystä kärsivää eläintä kuntoon. Kissan lopettaminen voi maksaa lähes 200 euroa, ja keskikokoisen koiran lopettaminen lähes 300 euroa, joten asianmukaiseen eutanasiaankaan ei ole aina varaa. Koska moni kissa ja koira joutuu kärsimään sen takia, että eläinlääkäripalvelut ovat niin kalliita, vaaditaan aina toisinaan Kelaa ja kuntia myöntämään toimeentulotukea myös lemmikin hoitokuluihin. Tähän mennessä perustoimeentulotukea tai harkinnanvaraista toimeentulotukea ei ole periaatteessa voinut saada lemmikkien kustannuksiin, eli esimerkiksi eläinlääkärissä ei ole voinut käydä maksusitoumuksella. Poikkeustapauksessa on voinut saada maksusitoumuksen ruokakauppaan, jotta on voinut käydä ostamassa kissanhiekkaa tai koiran kuivaruokaa.

Eläinlääkärialalla on kova kilpailu

Koska kissa tai koira on yleensä tärkeä perheenjäsen, ollaan sen hoitamiseen valmiita panostamaan. Raha eläinlääkärikäyntiin tingitään vaikka omasta ravinnosta nipistämällä. Eläinlääkärialalla onkin nyt kova kilpailu. Suomalaiset omistavat joka vuosi enemmän lemmikkejä, ja sitä mukaa on lisääntynyt myös eläinlääkäriyritysten määrä (neljässä vuodessa yli sadalla yrityksellä).

Suomessa on nyt noin 500 eläinlääkäriyritystä, ja yhteensä noin 3000 laillistettua eläinlääkäriä. Joka vuosi valmistuu 70 uutta, ja ulkomailta tulee lisää.

Asiakkaat ovat oppineet vaatimaan hyvää hinta-laatusuhdetta ja laajaa laadun palveluntarjontaa. Jos eläinlääkäri ei onnistu tekemään asiakasta tyytyväiseksi, äänestää hän jaloillaan. Tällöin eläinlääkärille jää aikaa etsiä kasinobonuksia peliharrastajille jopa virka-aikana.

Suositutkin eläinlääkärit saattavat pelata nettikasinoilla, mutta vain vapaa-aikana. Nettikasinoilla pelaaminen on todella suosittu harrastus, eikä se katso ammattia. Nettikasinolla pelaaminen on varmasti monelle Suomen 3000 eläinlääkäristäkin tapa nollata pää töiden jälkeen ja testata, onko Onnetar sinä päivänä suosiollinen.